Asbestin käyttö historia
VEKRABOND
7 lokakuun, 2023
Asbestin geologinen alkuperä on peräisin maankuoren metamorfisista ja magmatisista prosesseista. Useimmat asbestiesiintymät muodostuvat metasomaattisen korvaamisen kautta, jossa magnesium-rikkaat kivet korvautuvat. Asbestin muodostavissa ympäristöissä on tyypillisesti nähtävissä leikkausvoimia tai merkittävää piioksidirikkaan hydrotermisen fluidin virtausta. Nämä prosessit voivat olla seurausta alueellisesta metamorfismista, kontaktimetamorfismista tai magmatisista hydrotermisistä järjestelmistä1.
Asbesti luokitellaan kahteen pääryhmään: serpentiniitti ja amfiboli, joista kummassakin on eri asbestimineraaleja. Serpentiniittiryhmään kuuluu ainoastaan krysotiili, kun taas amfiboliryhmään kuuluu amosiitti, krokidoliitti, antofylliitti, tremoliitti ja aktinoliitti2. Krysotiili muodostuu serpentiniittiprosessin kautta, jossa lähdekivi muuttuu serpentiniittikiveksi3. Toisaalta, amfibolit muodostuvat, kun tietyt magmakivet tulevat kosketuksiin lähes kiehuvan veden kanssa, aiheuttaen kemiallisen reaktion, joka luo amfiboliryhmän asbestimineraaleja4.
Asbestin geologinen monimuotoisuus ja sen kyky muodostua erilaisissa geologisissa olosuhteissa ovat mahdollistaneet sen laajan hyödyntämisen teollisuudessa ja rakentamisessa. Eri puolilla maailmaa sijaitsevat asbestiesiintymät heijastavat maapallon geologista monimuotoisuutta, ja niitä löytyy yleisimmin alueilla, joilla on ollut voimakasta geologista toimintaa, kuten nykyisillä ja entisillä vuoristoalueilla.
Asbestin käytön historia on kiehtova ja paljastaa, kuinka ihmiskunta on hyödyntänyt tätä ainutlaatuista mineraalia vuosisatojen ajan. Asbestin käyttö juontaa juurensa vähintään 4 500 vuoden taakse, kun Itä-Suomen Juojärven alueen asukkaat vahvistivat saviruukkujaan ja keittoastioitaan asbestimineraali anthofylliitillä12. Arkeologit ovat löytäneet asbestikuituja raunioista, jotka ajoittuvat kivikauteen, noin 750 000 vuotta sitten, ja uskotaan, että jo vuonna 4000 eaa. asbestin pitkää, hiuksenkaltaista kuitua käytettiin lamppujen ja kynttilöiden sydäminä1.
Muinaisessa Egyptissä, noin 2000-3000 eaa., asbestia käytettiin muumioimaan faaraoita, sillä asbestikankaalla verhottuina heidän ruumiinsa säilyivät paremmin34. Kreikkalaiset puolestaan arvostivat asbestin kestävyyttä ja kietoivat asbestikuituja kankaaksi, jota käytettiin peittoina ja pöytäliinoina5. Theophrastuksen teoksessa ”On Stones” (noin 300 eaa.) viitataan materiaaliin, joka uskotaan olleen asbestia2.
Asbestin ainutlaatuiset ominaisuudet, kuten sen palamattomuus ja kestävyys, tekivät siitä arvostetun materiaalin muinaisissa sivilisaatioissa. Sen käyttö oli merkki teknologisesta edistyksestä ja innovaatiosta, ja se oli olennainen osa muinaisten kulttuurien elämää ja rituaaleja.
Teollistumisen aikakausi toi mukanaan asbestin merkittävän nousun modernissa teollisuudessa. 1800-luvun alkupuolella moderni asbestiteollisuus alkoi Italiassa, kun työntekijät perustivat tekstiilivalmistusyrityksen, josta pian tuli maailman johtava toimija alalla. Massatuotanto alkoi, ja asbestista valmistettiin erilaisia tuotteita, kuten narua ja kirjojen kansia1. Teollinen vallankumous näki asbestintuotannon ja -käytön merkittävän kasvun Pohjois-Amerikassa, ensimmäinen kaupallinen asbestikaivos avattiin Quebecissä vuonna 18742. Myöhään 1800-luvulla amerikkalaiset yritykset, kuten Johns-Manville, keräsivät suuria rikkauksia kaivamalla, valmistamalla ja myymällä asbestia sisältäviä tuotteita3.
1900-luvulla asbestin käyttö kasvoi erityisesti rakennusalalla. Asbestipohjaisten tuotteiden kysyntä kasvoi rakennusteollisuuden kasvun myötä. Asbestia käytettiin laajasti rakennusmateriaaleissa sen erinomaisten eristys- ja palonsuojausominaisuuksien vuoksi. Rakennusteknologian perintökirjasto syventää asbestin käyttöä 1900-luvun rakennusmateriaaleissa ja valottaa, kuinka se oli olennainen osa modernin rakennusteollisuuden historiaa4. Lisäksi asbestin kysyntä kasvoi kotimaisen rakennusteollisuuden kasvaessa, ja sen käyttö säilyi suosittuna, kunnes terveysriskit alkoivat nousta esiin 1980-luvulla ja sen jälkeen5.
Asbestin käyttö rakennusteollisuudessa alkoi kasvaa huomattavasti 1900-luvulla, ja se oli erityisen suosittu rakennusmateriaali Isossa-Britanniassa vuodesta 1930 aina 1980-luvun puoliväliin saakka1. Asbestin ainutlaatuiset ominaisuudet, kuten erinomaiset lämpö- ja sähköeristysominaisuudet sekä palonkestävyys, tekivät siitä erittäin halutun materiaalin erilaisiin rakennussovelluksiin2.
1900-luvulla asbestia lisättiin moniin rakennusmateriaaleihin, kuten vinyytilaattoihin, kattokomponentteihin ja jopa puulevyihin. Monet valmistajat mainostivat tuotteitaan korostamalla asbestin käyttöä, vaikka nykyään tiedämme, että asbesti aiheuttaa terveysriskejä3. Asbestia käytettiin laajasti eri rakennusmateriaaleissa, kuten eristeissä, sementissä, kattotiilissä, lattia- ja kattotiilissä, ulkoverhouksessa, stukossa ja laastissa4.
Teollisen mittakaavan asbestikaivostoiminta alkoi jo 1800-luvun lopulla, kun valmistajat ja rakentajat alkoivat hyödyntää asbestin toivottuja fyysisiä ominaisuuksia1. Asbestin käyttö oli erityisen yleistä rakennusteollisuudessa 1900-luvulla, ja se sisällytettiin moniin rakennusmateriaaleihin sen erinomaisten eristys- ja palonsuojausominaisuuksien vuoksi.
Asbestin vaarallisuuden ymmärtäminen ja tunnustaminen on ollut pitkä prosessi. Ensimmäisiä huolenaiheita asbestin terveyshaitoista ilmaistiin jo 1800-luvun lopulla, kun brittiläiset tehdasturvallisuustarkastajat ilmaisivat huolensa asbestipölyn ”pahoista vaikutuksista” vuonna 18981. 1900-luvun alkupuolella lääkäri Hubert Montague Murray Lontoossa raportoi keuhkosairaudesta asbestitekstiilityöntekijällä, ja vuonna 1924 ensimmäinen asbestoositapaus raportoitiin lääketieteellisessä julkaisussa2. Yhdysvalloissa ensimmäinen asbestoosiraportti annettiin vuonna 1933, vaikka on spekuloitu, että sairaus oli aikaisemmin diagnosoitu väärin tuberkuloosiksi tai muiksi keuhkosairauksiksi3.
Asbestin vaarallisuus tuli laajemmin tunnetuksi 1960-luvulla, kun Dr. Irving Selikoff Mount Sinai School of Medicine -laitokselta New York Cityssä tutki asbestieristeiden työntekijöiden terveyttä ja kuolleisuutta ja löysi hälyttäviä keuhkosyöpä- ja asbestoositapauksia. Silti ensimmäiset vahvat raportit asbestiin liittyvistä syöpätapauksista tulivat saksalaisilta lääkäreiltä jo 1930-luvun lopulla. Asbestia käytettiin yleisesti rakennusmateriaalina koko maailmassa, kunnes sen haitalliset vaikutukset ihmisen terveydelle tunnustettiin laajemmin 1970-luvulla4.
Asbestille altistuminen on tiedetty jo pitkään olevan yhteydessä useisiin vakaviin sairauksiin. Altistuminen asbestille voi aiheuttaa monia terveydellisiä ongelmia, erityisesti keuhkosairauksia1. Asbestiin liittyvät sairaudet sisältävät mesoteliooman, keuhkosyövän, munasarjasyövän ja asbestoosin, ja nämä sairaudet voivat olla hengenvaarallisia. Nämä sairaudet ilmenevät yleensä pitkän latenssiajan jälkeen2.
Keuhkosyöpä ja mesoteliooma ovat kaksi yleisintä asbestiin liittyvää sairautta, mutta asbestialtistus voi aiheuttaa myös muita syöpiä, kuten kurkunpään, munasarjojen, nielun, mahalaukun ja paksusuolen syöpää3. Altistuminen asbestille pitkien ajanjaksojen ajan lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään, mesotelioomaan ja asbestoosiin, ja tupakoijilla riski on vielä suurempi4.
Nämä tiedot osoittavat, kuinka vakava terveysuhka asbesti voi olla, ja miksi on niin tärkeää välttää altistumista tälle vaaralliselle aineelle.
Asbestin vaarallisuuden tiedostaminen ja sen käytön rajoittaminen alkoi eri maissa eri aikoina. Yhdysvalloissa, Clean Air Act (1970) oli ensimmäinen laki, joka julisti kaikki asbestikuidut toksiinisiksi aineiksi ja mahdollisti asbestille altistumisen toleranssirajojen asettamisen. Vaikka tämä laki ei kieltänyt asbestin käyttöä, se oli ensimmäinen askel asbestin käytön rajoittamiseksi maassa. Asbestin käytön rajoittaminen Yhdysvalloissa jatkui eri lakien, kuten Toxic Substance Control Act (1976), Safe Drinking Water Act (1974), ja Asbestos Hazard Emergency Response Act (1986) avulla. Yhdysvalloissa tehtiin ensimmäinen yritys kieltää asbesti kokonaan vuonna 1989 Asbestos Ban and Phase-Out Rule -säännön kautta, mutta tämä kielto kumottiin vuonna 1991. Yhdysvaltojen eri osavaltioissa on kuitenkin omia asbestikieltojaan ja rajoituksiaan1.
Globaalilla tasolla, Islanti oli ensimmäinen maa, joka kielsi kaikenlaisen asbestin käytön vuonna 198323. Tämän jälkeen monia maita seurasi Islantia asbestin kieltämisessä. Esimerkiksi Australia kielsi krysotiiliasbestin (valkoinen asbesti) käytön vuonna 2003, lähes 20 vuotta sen jälkeen, kun se oli kieltänyt amosiittiasbestin (ruskea asbesti) käytön3. Muita esimerkkejä ovat Bahrain, joka kielsi asbestin vuonna 1996, Puola vuonna 1997, ja Saudi-Arabia vuonna 19984. Monet OECD-maat, lukuun ottamatta Meksikoa ja Yhdysvaltoja, ovat myös kieltäneet asbestin käytön5.
Suomen lainsäädännön kehittyminen asbestin suhteen
Suomessa asbestin käyttöä on rajoitettu ja valvottu vuodesta 1976 lähtien, kun asbestipölylle asetettiin ensimmäiset haitallisuusrajat. Asbestin käytön rajoitukset tiukentuivat vuosien varrella, ja lopulta asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994.
Maailman terveysjärjestön (WHO) ja muiden kansainvälisten järjestöjen rooli asbestikysymyksessä on ollut merkittävä. WHO, yhteistyössä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja muiden kansainvälisten järjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa, työskentelee maiden kanssa pyrkimyksenä eliminoida asbestiin liittyvät sairaudet. Tämä tavoite pyritään saavuttamaan lopettamalla kaikkien asbestityyppien käyttö, tarjoamalla tietoa asbestin korvaavista turvallisemmista vaihtoehdoista ja kehittämällä taloudellisia ja teknologisia mekanismeja asbestin korvaamiseksi. Lisäksi WHO:n tavoitteisiin kuuluu asbestille altistumisen ehkäiseminen sekä asbestin poiston (poistamisen) aikana että muutoin, asbestiin liittyvien sairauksien varhaisen diagnoosin, hoidon ja kuntoutuksen parantaminen, sekä asbestille altistuneiden henkilöiden rekisteröinti ja lääketieteellinen seuranta1234.
Vuonna 2010 useat arvostetut terveysjärjestöt, mukaan lukien American Public Health Association ja muita kansainvälisiä organisaatioita, vaativat globaalia asbestikieltoa. Maailman terveysjärjestö on pyrkinyt lopettamaan mesoteliooman aiheuttaman sairastavuuden vuodesta 2005 lähtien, ja vuonna 2007 Maailman terveyskokous pyysi WHO:ta käynnistämään globaalin kampanjan asbestiin liittyvien sairauksien lopettamiseksi5.
Asbestin käyttö on laskenut merkittävästi sen jälkeen, kun sen terveysriskit tulivat laajasti tunnetuiksi. Monet maat ovat kieltäneet asbestin käytön, ja globaaleilla terveysjärjestöillä on aktiivinen rooli asbestiin liittyvien sairauksien ehkäisemisessä ja asbestin käytön rajoittamisessa. Vaikka asbestin käyttö on kielletty monissa maissa, sen perintö elää edelleen niiden rakennusten ja infrastruktuurien kautta, jotka sisältävät asbestia, sekä niiden henkilöiden kautta, jotka kärsivät asbestiin liittyvistä sairauksista.
Asbestin poiston merkitys on korostunut viime vuosikymmeninä, ja monet maat ja organisaatiot tarjoavat palveluita asbestin turvalliseen poistoon ja hävittämiseen. Nämä palvelut ovat elintärkeitä, jotta voidaan estää lisää asbestiin liittyviä sairauksia ja suojella yhteiskunnan terveyttä.